Volvo BM T700 soveltui rakenteensa ja maavaransa ansiosta pohjoisiin oloihin – traktori maksoi lähes 100 000 markkaa

Volvo BM T700 -traktoria valmistettiin vuosina 1976–82, Ruotsin Eskilstunassa. Traktoria on valmistettu maatalousmallina 4 291 kpl ja teollisuusmallina 205 kpl. Kuva: Kimmo Kotta

Aiemmin laajaan skaalaan ei ollut edes mahdollisuuksia, koska jokaiselle mallille piti tehdä oma moottorinsa. Turbojen yleistyminen toi valmistajille lähes rajattomat mahdollisuudet valikoiman laajentamiseen. Alussa niitä asennettiin pelkästään suurempiin malleihin, mutta 1980-luvulle tultaessa jo pienempiinkin moottoreihin

Volvo-BM oli Euroopan vanhimpia traktorivalmistajia, mutta kovin laajaan mallistoon ei Eskilstunassa nähty tarvetta. Sarjaan kuului 1970-luvun puolivälissä neljä traktoria: 47 hv:n T430 Buster, 78 hv:n T650, hieman yli 100-hevosvoimainen T800 ja siitä turbottamalla tehty 132 hv:n T810, jonka sai myös 4-vetoisena. Vuonna 1969 esitelty T810 oli Valmet 1100:n ohella ensimmäisiä eurooppalaisia tehdasturboja, mutta etulyöntiasemastaan huolimatta tehdas tuotti seuraavan turbotraktorinsa vasta 7 vuotta myöhemmin.

Bolinder-Munktell ja myöhemmin BM-Volvo olivat tasokkaita traktoreita, mutta eivät yhtään tuontimerkkejä halvempia, eikä teknisestä etumatkastakaan ollut aina näyttöä. Vankkarakenteisina sekä korkeamaavaraisina ne soveltuivat hyvin pohjoisiin oloihin. Oli monia maatiloja, joiden isännät eivät voineet kuvitellakaan ostavansa mitään muuta merkkiä, ne olivat kansallistraktoreita.

Volvolla ei alkuaan ollut intoa traktoreiden tekemiseen, mutta sota-aikaan siihen oli taivuttava, kun valtio kielsi henkilöautotuotannon. Traktoriteollisuus osoittautui lopulta tuottoisaksi, etenkin vuoden 1950 jälkeen, kun suoritustilaan ajautunut Bolinder-Munktell siirtyi Volvon omistukseen. Vuosikymmenen loppuun mennessä valmistui lähes 90 000 traktoria.

Mainittavampia myöhempiä yksittäisiä malleja olivat Boxer T350 ja sen nykyaikaistettu versio T600, joita tehtiin 11 vuodessa vajaat 43 000 kappaletta. Varsinkin T350:tä pidettiin erityisen onnistuneena, vaikka se ei ollut tekniikaltaan mitenkään edistyksellinen, mutta varmasti teholuokkansa järeimpiä.

T600 Boxerin tilalle vuonna 1970 tullut BM- Volvo T650 oli kokonaan eri traktori, mutta sekään ei ollut huippuluokan ohjaamoa lukuun ottamatta kovinkaan moderni. Synkronoimaton vaihteisto, kuivat levyjarrut ja lieriötyyppinen vähennyspyörästö olivat monen kilpailijan osalta jo historiaa. Volvolla oli kuitenkin oma huippu-uskollinen asiakaskuntansa ja T650 teki kauppansa vähintään yhtä hyvin kuin edeltäjänsä – 12 vuodessa hieman alle 30 000 traktoria.

T650 oli tehty rautaa säästämättä. Painoa oli lähes 4 tonnia, mikä oli 78-hevosvoimaiselle takavedolle melkoinen lukema. Saman teholuokan muut merkit olivat järjestään vähintään tonnin kevyempiä. Toki painosta oli raskaassa vedossa hyötyä, mutta etenkin puutavara-ajurit kaipailivat lisähevosvoimia.

Niitä järjestyi vuodesta 1976 lähtien, jolloin esiteltiin Garrett-turbolla varustettu 90 hv:n Volvo BM T700. Painoero oli kaventunut suunnilleen viiteensataan kiloon, mutta vieläkään ei oltu höyhensarjassa. Turboa ja muutamia voimansiirron vahvistuksia lukuun ottamatta erot T650:n ja T700:n välillä olivat olemattomia. Tuon ajan turbojen tapaan T700 oli kierroskone, parhaat väännöt löytyivät 1600 kierroksen kohdalla. 1970-luvun lopulla selvisi, että Volvo-traktoreiden valmistus tulisi piakkoin päättymään. Kun tämä vuonna 1982 toteutui, niin viimeisen T650:n valmistumisesta uutisoitiin ruotsalaisissa lehdissä kuin jonkun julkisuuden henkilön kuolemasta. Volvo BM oli osa ruotsalaisviljelijöiden identiteettiä.

Volvon metsä- ja maansiirtokoneilla oli Suomessa vahvat markkinaosuudet, mutta traktoreiden kohdalla merkki oli painunut rekisteröintitilastoissa T700:n tulemisen aikaan jo luokkaan muut, mikä tarkoitti 200–300 traktorin vuosimyyntiä. Vuonna 1977 tehtiin 10 572 ensirekisteröintiä, eli Volvolla ei ollut kovin paksua siivua kokonaismäärästä. Valmetin, Fordin, MF:n ja IH:n hallussa oli 3/4 markkinoista.

Volvon myynti oli käytännössä T430:n ja huomattavasti vähäisemmällä määrällä T650:n varassa. T700 oli suunnilleen yhtä harvinainen ostos kuin isot 6-sylinteriset mallit. Takavetoinen 80 hv:n länsitraktori maksoi vuonna 1976 noin 50 000 mk, T650:n ostamiseen tarvittiin ylimääräistä vähintään 15 000 mk. Inflaatio laukkasi sikäli reippaasti, että kahden vuoden aikana hintoihin tuli merkistä riippumatta hyvinkin 40 % korotus. Vuosikymmenen lopulla T700:n tehoiset länsitraktorit maksoivat 95 tonnin pintaan, T700:n ostoon tarvittiin kymppitonnin verran enemmän rahaa tai velkaa, pikavaihteesta tuli vielä kuutisen tonnia lisää. Hinta oli kova, mutta Volvo-miehet eivät sellaista pikkuseikkaa kavahtaneet – halpa ja hyvä oli heille tuntematon käsite.