Suomen Rakennuskoneen kuljettajakoulutus yhdistää käytännön havainnot konedataan – kuljettajien kouluttamisella lisää tuottavuutta

Tärkeää on pitää tyhjäkäynti minimissä. Tämä vähentää koneeseen kertyviä turhia tunteja. Lisäksi vaikutusta on huoltoväleihin ja pakokaasujärjestelmien toimintaan. Kuva: Arto Turpeinen

• Käytäntö on tuttu raskaan kuljetuskaluston puolelta.
• Voidaan toteuttaa muun muassa pyöräkuormaimiin, kaivukoneisiin, dumppereihin, kiviautoihin ja puskukoneisiin.
• Yhdistää käytännön havainnot koneesta saatuun dataan.

Suomen Rakennuskone Oy on lanseerannut Eco-Training-kuljettajakoulutuksen, joka voidaan räätälöidä tapauskohtaisesti asiakkaan konekannan ja työympäristön mukaan. Koulutus voidaan toteuttaa kaikenmerkkisille koneille. Se kattaa merkistä riippumatta pyöräkuormaajat, kaivinkoneet, dumpperit, kiviautot ja puskukoneet.

Kouluttajana toimii Timo Siironen, joka on työskennellyt koneenkuljettajana noin 25 vuotta. Sen jälkeen hän on toiminut 18 vuotta CAT- ja Volvo-koneiden käyttökouluttajana ennen siirtymistään Suomen Rakennuskone Oy:lle vuonna 2024.

”Idea merkistä riippumattomaan kuljettajakoulutukseen lähti minulta. Selaan työssäni paljon koneiden käyttödataa, mutta havainnot olisi hyvä sitoa myös käytännön työskentelyyn. Kuljettajakoulutus yhdistää nämä molemmat tiedot”, Siironen kertoo.

Koulutus koostuu luokkahuoneopetuksesta, koneen äärellä toteutettavasta käytännön harjoittelusta sekä kuljettajien työskentelyn seurannasta todellisissa työolosuhteissa. Ennen koulutuksen alkua käydään läpi asiakkaan toimintamallit ja kehityskohteet.

”Tutustun etukäteen koneiden dataan, josta selviää esimerkiksi tyhjäkäynnin määrä ja kierrosalueet. Tarkkailu paikan päällä antaa käsityksen, miten työ käytännössä tapahtuu. Tämän perusteella teen esimerkkilaskelmia ja ohjeistuksia”, Siironen havainnollistaa.

Yleinen virhe on käyttää työtilanteeseen liittyen liian suuria moottorinkierroksia. Mikäli kiirettä ei ole, niin sama työtulos saatetaan saavuttaa pienemmälläkin moottorinkuormituksella.  Kuva: Arto Turpeinen

Koulutuksessa käsitellään muun muassa turvallisuusasioita, päivittäiset tarkistukset, tyhjäkäynnin vaikutukset sekä päästöjärjestelmän perusasiat, moottorin kierrosalueiden hallintaa ja työtekniikoiden optimointia. Koulutuksen laajuus vaihtelee 2–4 tunnin luokkahuoneosiosta työmaalla tapahtuvaan konekohtaisen osaamisen varmistamiseen.

Koulutus voidaan toteuttaa kertaluonteisesti, mutta suurin hyöty saavutetaan projektimuotoisena. Tarvittaessa voidaan seurata koneiden käyttöä 500–1 000 tunnin jaksoissa. Mikäli tavoitteisiin ei päästä, järjestetään osin kertaava lisäkoulutus ja analysoidaan tulokset uudelleen seuraavan jakson jälkeen.

Siirosen kokemuksen mukaan yleisimmät ylimääräisiä kuluja aiheuttavat virheet liittyvät liialliseen tyhjäkäyntiin, mikä kasvattaa polttoaine- ja huoltokustannuksia sekä lisää käyttötunteja ilman tuottavaa työtä. Lisäksi saatetaan käyttää työtilanteeseen nähden liian korkeita moottorin kierroslukuja.

Tärkeintä on työn tuottavuus ja työn luonteen huomioon ottaminen. ”Esimerkiksi pyöräkuormaajalla tukkikentällä on arvioitava tilanteen mukaan, ajetaanko aggressiivisesti vai riittääkö rauhallinen ajo. Maanrakennuspuolellakin, jos kaivinkoneella lastatessa autoja joutuu odottelemaan, moottorin kierroksia voi pudottaa.”

Koulutuksessa havainnoidaan työmaan kokonaisjärjestelyjä. Esimerksi kaivinkoneella lastatessa on tärkeää kuormata mahdollisimman pienellä ylävaunun liikkeellä.  Kuva: Arto Turpeinen

Siironen havainnoi koneista saadun datan lisäksi myös työmaan kokonaisjärjestelyjä. Esimerkiksi kaivinkoneella autoa lastatessa kääntösäteen tulisi olla mahdollisimman pieni ja pyöräkuormaajalla kantomatkat lyhyitä. Paras olisi optimoida koko työmaan toiminta. Tärkeää on myös työparien toiminta eri työvaiheissa. Lisäksi turvallisuutta pyritään parantamaan.

Vaikka kiinnostusta on ollut runsaasti, Siirosen mukaan yrityksille on haastavaa löytää koulutukselle aikaa, koska tuotannon tulisi pyöriä koko ajan. Työprosessien tehostaminen voisi kuitenkin tuoda yritykselle merkittäviä säästöjä urakoinnin kannattavuuden parantumisen ja kaluston vähäisemmän kulumisen myötä.

Timo Siirosella on 25 vuoden kokemus käytännön maarakennuksesta. Käyttökouluttajana hän on toiminut usealle merkille jo lähes 20 vuotta. Kuva: Arto Turpeinen

Siironen on havainnut, että erityisesti nuorempi sukupolvi on ottanut koulutuksen hyvin vastaan ja on avoin ulkopuoliselle opastukselle. Vaikka työskentelytekniikka olisikin sinänsä kunnossa, voi kokonaisuuden hallinnassa olla hiomisen varaa.

Yleisesti koneista pidetään nykyään aiempaa paremmin huolta. Huolenpitoon liittyen Siirosella on hyvä esimerkki: ”Saatan nuorilta kuljettajilta kysyä, antaisitko huolella pidetyn harrasteauton lainaksi työkaverille kaupassa käyntiä varten. Yritän tällä havainnollistaa kuljettajille, että heillä voi olla käytössään 300 000 euron kone, jonka kunnossapidosta on syytä huolehtia. Minä olen vain sanansaattaja, mutta loppupeleissä kuljettajat tekevät työn.”

Myös realistiset laskelmat työtehon paranemisesta auttavat asioiden omaksumisessa.