
Develon 9 -kaivinkone kokeneen konekuskin arvioitavana – sähköinen esiohjaus yllättää, mutta vaatii totuttelua
Vähätalon palveluksessa pitkään ollut kuljettaja Vesa-Matti Mäki-Ontto sai käskytettäväkseen Suomen ensimmäisen Develonin ysisarjalaisen eli 26 tonnia painavan DX260LC-9:n.
Vastapainoa on kasvatettu 500 kg, jonka ansiosta uusi 9-sarjalainen on entistä vakaampi kaivaa. Kun mennään kivelle, pudotetaan kauhanpyörittäjä pois ja näin saadaan maksimi murtovoima käyttöön. Kuva: Olli PäiviöVaihtokuntoon Mäki-Ontto on ajanut jo kolme Develon 9:n edeltäjää, sekä Daewoota että Doosania. Marraskuun puolivälin paikkeilla uutukaisen mittariin oli kertynyt 150 tuntia. Teollisuustontteja tulevaisuudessa tarjoavalle alueelle Liedossa oli rakenteilla kunnallistekniikkaa ja katuja.
Ensitöikseen Mäki-Ontto tekee selväksi, että kaivukoneessa pitää olla perä. Ainakin silloin, kun mätetään ja kuormataan tosissaan. Lyhytperäisiäkin mies sanoo kokeilleensa, mutta vertaa niitä keinulautaan.
Uusi Develon on ainut Vähätalon tätä merkkiä. Löytyy Hyundaita, Hitachia ja Komatsua.
Vaihdokkina lähti noin 7 000–8 000 tuntia ajettu saman kokoinen seiskasarjalainen.
”Kaikki aiemmat mallit ovat pelanneet hyvin. Ainoat ongelmat on olleet pakokaasujen jälkikäsittelylaitteissa. Niiden kanssa on välillä taisteltu”, aloittaa Mäki-Ontto.
”Ihan vielä en ole päässyt tämän sähköisen esiohjauksen kanssa sinuiksi.”
Sähköisessä esiohjauksessa on Vesa-Matin mielestä ollut nyt alussa totuttelemista. Engconin kahvat olivat ensiasennuksessa aivan turhan pitkät, eli kaivamiseen oli liian laajat liikeradat. Kahvojen juuresta poistettiin jatkopala, ja näin tuntuma parani selvästi.
”Myös reagointi vipuihin on aivan liian hidasta, mutta sekin lienee säätökysymys. Tyhjä liike ennen kuin tapahtuu mitään, on liian suuri. Ihan vielä en ole päässyt tämän sähköisen esiohjauksen kanssa sinuiksi, mutta eiköhän se kohdalleen saada.”
Voimansiirron hallinta on kahvojen etummaisissa rullissa. Toisesta eteen-taakse-ajo ja toisesta kääntö. Sitä Vesa-Matti pitää sähköisen esiohjauksen tuomana hienona ominaisuutena.
”Ajopolkimet olivat minulle aivan väärässä kulmassa. Nilkka ei taipunut, joten niiden asentoa muutettiin heti. Tosin vähemmän niitä nyt tarvitsee, kun on tämä rullaohjaus.”
Nelisylinterinen moottori ei ole tuonut suurta muutosta. Terävässä käyntiäänessä on ollut totuttelemista, kun tuttua kutoskoneen murinaa ei enää ole.
”Mitään suurta muutosta tehoon, nopeuteen tms. en ole huomannut. Tehoalueista käytössäni on koko ajan Power+. Kierroksia 1 900, alemmilla lukemilla ei tapahdu mitään. Pyysin jopa huoltomiestä lisäämään sata kierrosta. Aivan samaa kierroslukua käytin edellisessäkin mallissa”, jatkaa Mäki-Ontto.
Haastattelupäivänä näytöltä luettu keskikulutus oli hieman alle 10 litraa tunnissa.
”Kun aletaan tosissaan mättämään, kulutuslukema nousee tuosta reilusti”, povaa Vesa-Matti.
Vesa-Matti Mäki-Ontto kaivaa jo neljännellä korealaiskoneella. Mies on tykästynyt merkkiin ja uutta Develonia on hiljalleen rukattu käteen sopivaksi. Nyt sähköisen esiohjauksen ansiosta kuljettaja voi itse säätää esimerkiksi kaivuliikkeiden reagointiviivettä. Engconin vipuja lyhennettiin liikeratojen kaventamiseksi. Kuva: Olli PäiviöPuomin päässä on siis Engcon, jonka molemmissa päissä pikaliitin. Kauhana on 1 500 litran vetoinen luiskakauha. Lisäpainoa niistä kertyy toista tonnia.
Kauhanpyörittäjän pikaliittimet ovat tervetullut lisä. Kun luiskakauha vaihtuu kynsikauhaan ja alkaa kiven mättäminen, pudottaa Vesa-Matti pyörittäjän pois. Lisävarusteet puomin päässä kun syövät murtovoimaa.
Ohjaamon alhainen melutaso saa lopuksi kiitosta. Valmistajan mukaan liikutaan 70 desibelin (A) tuntumassa. Vesa-Matti on räätälöinyt näytön valikoita mieleisekseen. Kääntörullaa näytön hallintaan hän ei käytä, vaan sormet hakeutuvat kosketusnäytölle.
Vähätalon koneessa ei hyödynnetä valmiita 2D-ominaisuuksia, vaan asennettuna on Leican 3D-koneohjausjärjestelmä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


