Perusteellinen huolto 10-vuotiaalle New Holland TC5050 -leikkuupuimurille – huolellinen tarkastelu paljastaa vauriopaikat

Hyvänä pidetty puimuri on miellyttävä työskentelykumppani, joka kestää käyttöä pitkään. Vuosittain puitavan viljelyalan ollessa 100–150 ha on puimurin järkevä käyttöikä pitkälti yli 10 vuotta.  Kuva: Eino Kuhmonen

• Kunnossa olevalla puimurilla on helppo lähteä satokaudelle.
• Ohjekirja auttaa tekemään huollon oikein.
• Kunnon huolellinen tarkastelu paljastaa vauriopaikat.
• Oikea voitelu estää kalliita remontteja.

Samalla tilalla uudesta asti 10 vuotta palvelleen puimurin metkut alkavat olla käyttäjällä hyvin tiedossa. Jo hankintavaiheessa on tiedossa ollut, että sama kone tulee olemaan tilalla pitkään, niinpä puimurin kunnossapitoon on panostettu huolella.

Asiaan paneutumisen huomaa ensi silmäyksellä, sillä kaikki yönsä sisätiloissa viettäneen koneen maalipinnat ovat uuden veroisia ja kone vaikuttaa muutoinkin ryhdikkäälle. Rikkoontuneet osat on korvattu uusilla, eikä väliaikaiskorjauksia ole. Ulkonäkötekijä ei ole tärkeä niinkään käyttöarvolle, mutta myynti- tai vaihtotilanteessa antaa hyvän kuvan ostajalle koneen käyttäjän asenteesta.

Tekniikasta huomaa, että kone on säilytetty sisällä ja pidetty hyvin. Maalipinnat ovat kunnossa ja myös herkästi hapettuvat osat, kuten hydrauliikan putket, ovat vielä hyvässä kunnossa. Kaikki koneen hihnat ovat alkuperäisiä. Kuva: Eino Kuhmonen

Kyseisen puimurin 10-vuotishuollosta sovittiin, että tarkemmassa tarkastelussa ilmi tulleet viat korjataan kuntoon siten, että ainakin kaksi syksyä saa mennä pelkällä puhdistelu- ja tarkasteluhuolloilla.

Varsinaisia vikoja puimurista ei liiemmin kuitenkaan löytynyt. Normaalia kulumaa koneessa toki jo näkyy 100–150 ha vuosittaisella puintimäärällä. Kulutusosien vaihtotarpeen arviointi riippuu paljon käyttäjästä. Käytettyä konetta ei ole tarkoituskaan pitää kulutusosiltaan uuden veroisena, vaan arvioida jäljellä oleva käyttöikä ja vaihtaa tarvittaessa.

Omistaja on vaihtanut terän käyttölaitteen kulmavaihteen öljyä aktiivisesti. Kulmavaihde rikkoutuu helposti, jos voitelu pettää. Jutun puimurissa leikkuupöydän leveys on pienin mahdollinen 13 jalkaa, joten kolmosvaihdekin pääsee helpommalla. Kuva: Eino Kuhmonen

Käyttäjälle tarkoitettu suomenkielinen ohjekirja on todella hyvä apu perushuollon tekemisessä. Huoltovälit, täytösmäärät, öljyjen luokitukset ja huomioitavat kohteet on kerrottu tarkasti kirjassa.

Huolto aloitettiin kaikkien öljyjen ja suodattimien vaihtamisella. Koneen omistaja on pitänyt aina kriittisenä asiana tarkistella leikkuupöydän teränkäyttölaitteen kulmavaihteen öljyä mahdollisen rautajauhon ilmestymisen vuoksi. Huhupuheiden mukaan näissä puimureissa terän käyttölaite saattaa kulua voimakkaasti ja aiheuttaa vaurion. Toki kyseessä on malliston kapein 13” leikkuupöytä ja sama mekanismi on oletettavasti käytössä myös leveämmissä terissä, joten vaurioriski ei ole isoimmasta päästä. Kyseinen öljy on vaihdettu joka vuosi, eikä ongelmia tai merkkejä öljyn likaantumisesta ole ollut.

Koneen yläosassa olevien moottoriöljyn ja hydrauliikkaöljyn poislaskuun koneessa on tuotu alas letkut, joita pitkin öljy valuu hallitusti astiaan. Moottoriöljyn täyttöön on hyvä olla erikoispitkä kaatosuppilo tai tynnyripumppu, jonka putkipäällä saa öljyn hankalasti sijaitsevaan täyttöaukkoon.

Moottori- ja hydrauliikkaöljy valutetaan pois alas tuotuja putkia pitkin. Tämä ominaisuus helpottaa huoltoa merkittävästi. Myös öljyhuollosta on hyvä lukea ohjekirjan osiot, sillä hydrauliikassa saattaa olla sihtejä putkien väleissä ja tankin pohjassa. Kuva: Eino Kuhmonen

Hydrauliikan suodattimien vaihto on tärkeää. Jotta saadaan varmuus hydrauliikan kunnosta, suodattimen patruuna leikataan päistä auki ja levitetään sisällä oleva suodatinpaperi. Paperi ripustetaan kuivumaan ja öljyn valuttua mahdolliset rautahiput näkyvät selkeästi paperilla. Kyseisessä koneessa suodattimet olivat hyvin puhtaat, niin kuin kuuluu ollakin hydrauliikan ollessa kunnossa. Ohjekirja kannattaa tarkistaa huolella öljyn vaihtojen kohdalta, sillä koneissa saattaa olla puhdistettavia sihtejä putkistojen välissä tai öljysäiliön pohjalla.

Vaihdelaatikon ja napojen öljyt vaihdettiin myös. Napaöljyjen poislaskemiseen on hyvä käyttää esimerkiksi pahvista taitettua kourua. Puimurin voimansiirron öljyt vaikuttivat myös varsin terveille. Merkittäviä tummumisia tai metallihippua magneettipropuissa ei havaittu. Voimansiirron öljyjen täyttö vaatii pumppukannun tai tynnyripumpun pienellä putkipäällä. Täyttöproput ovat pieniä ja lähes mahdottomissa paikoissa kaataa öljyä suppilon avulla.

Voimansiirron öljypropuissa on monesti magneetit, joihin mahdollinen metallijauho tai metallinkappaleet tarttuvat. Tässä puimurissa ei missään propussa ollut mainittavia määriä metallia ja öljyt olivat kirkkaita. Kuva: Eino Kuhmonen

Samalla puimurin voimansiirron öljyjä vaihtaessa kannattaa tarkastaa käsijarrun toiminta. Käsijarru voi jäädä laahaamaan jarrusatulan liukutappien jumittuessa ja aiheuttaa näin ajaessa merkittävän kuumenemisen. Etuakselin ulkopuolisten vetoakseleiden tarkastelu on myös hyvä tehdä samalla. Vetoakseleiden liitoskappaleina olevien booriholkkien väljyyttä voi arvioida vääntelemällä vääntöraudan avulla. Vetoakseleitten kuntoa on hankala arvioida millään varmuudella. Hiusmurtumia ei näe vaikka yrittäisi, joten akseli saattaa katketa tarkastelusta huolimatta.

Öljyhuollon lisäksi tärkeä tehtävä on rasvaus, ja ohjekirjassa on selkeästi eriteltynä rasvauskohteet. Vaikka kone olisi tuttu, niin kannattaa kauden alkaessa katsoa kirjasta kaikki rasvauskohteet läpi. Jokin piilossa oleva rasvanippa helposti unohtuu koko kaudeksi tai useammaksi rasvaamatta, jos luottaa vain omaan muistiinsa rasvauspaikoista. Tämä koskee tietysti kaikkia vain kausittain käytössä olevia koneita.

Kaikkien koneiden nivelten rasvaaminen on tärkeä työvaihe. Tärkeää on myös varmistua, että rasva päätyy kohteeseen. Jumissa oleva rasvanippa aiheuttaa kalliita ja turhia remontteja. Puimureissa on paljon kestovoideltuja niveliä, joiden kuntoa on myös hyvä tarkkailla. Kuva: Eino Kuhmonen

Tärkeää rasvauksessa on myös se, että varmistetaan rasvan päätyminen sinne mihin se kuuluu. Pitkään rasvaamatta olleen nipan rasvareikä saattaa olla kovettunut niin tiukkaan, että sen joutuu poraamaan auki. Rasvanipat voivat myös mennä rikki niin, että nipassa oleva vastaventtiili ei pidä, tai nipan ohi vuotaa rasvaa. Tällöin rasva ei päädy täydellisesti kohteeseen.

Voimansiirtoketjujen kireydet tulee olla kohdallaan, jotta ketjut ja ketjupyörät kestävät kuormitusta. Ketjujen öljyäminen kuuluu myös kausihuoltoon. Kuvassa näkyy myös seulaston käyttötangon kumipusla.  Kuva: Eino Kuhmonen

Nykyaikana on siirrytty paljon kestovoideltuihin niveliin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että rasvausmahdollisuutta ei ole, vaan nivelessä on koko eliniän vaatima kitkanvähentäjämateriaali jo asennusvaiheessa. Melko usein on kuitenkin niin, että kestovoidellun nivelen elinikä on lyhempi kuin koneen elinkaari. Puimurinkin huollossa on hyvä tarkkailla rasvaamattomien nivelten kuntoa ja pyörittää puintikoneistoa kammella, jotta saisi mahdollisesti syntyvät kuivat äänet kiinni ennen pahaa vauriota. Laakerin leikatessa kiinni alkaa akseli liikkua väärästä välistä, ja tämä syö äkkiä koko akselin pilalle.

Puintikoneiston osalta ei ollut tiedossa ainakaan muistinvaraisesti mitään ongelmaa kuluneen 10 vuoden aikana. Tilan puitavasta alasta on noin 30 % heinänsiemenen puintia, joka on haasteellisina vuosina vaatinut eritysitä tarkkaavaisuutta puintityössä ja on muutama tukoskin tullut.

Kolakuljettimen ketjujen liukukiskot ovat jonkin verran kuluneet, mutta ei hälyttävästi. Kolakuljettimen ketjunkireyden väärällä säädöllä saa liukukiskot hyvinkin nopeasti huonoon kuntoon. Kuljettimen ketjujen lenkeissä ei näkynyt murtumia, ja kolat olivat tukevasti kiinni ketjussa. Vain pientä kulumista – ei vaurioita.

Kolakuljettimen ketjut vaikuttivat ehjiltä. Kolatunnelissa olevat ketjujen liukupinnat saattavat kulua hyvin nopeasti huonoon kuntoon, jos kireyden säätö on pielessä. Tässä koneessa ei ollut ongelmia, koska kireydestä on huolehdittu. Kuva: Eino Kuhmonen

Puintikelan ja varstasillan tarkkailussa huomattiin, että puintivälin säätö ei ole aivan säätöarvojen mukainen. Puintivälin asennon ollessa toisessa pykälässä, mitatun välyksen tulisi olla 10 mm. Varstat olivat jonkin verran kuluneet ja varstasillasta harjanteiden reunat pyöristyneet. Varstasillan pinnat olivat kuitenkin vielä ehjät.

Puintivälin muuttuminen vaikuttaa puintitulokseen ja säätöjen paikkansapitävyyteen. Oikean mittaustuloksen saamiseksi käytettiin 10 mm paksuista muovilevyn palaa. Varstat ja varstasilta on vielä varsin hyvässä kunnossa, vaikkakin kuluneisuutta jo näkyy. Kuva: Eino Kuhmonen

Puintivälin muutos johtuu luultavasti kuluneisuudesta tai erilaisesta mittaustavasta. Tarkan mittaustuloksen saaminen ahtaasta välistä pyöreiltä vastinpinnoilta ei ole helppoa. Mittaukseen käytettiin tulkkina 10 mm:n paksuista muovilevyä. Säätöruuvien mutterit liikkuvat helposti ja säätö oli nopea tehdä. Vanhassa koneessa tämäkään ei ole välttämättä aina niin yksinkertaista.

Kohlinten epäkeskoakseleiden laakerointien ongelmista on monella puimurin käyttäjällä kokemuksia. Tässä puimurissa laakerit vaikuttivat hyvälle. Laakeripukit ovat pulteilla kiinni kohlimissa. Hyvä testausmuoto kohlinten toiminnalle on, että ottaa käyttöhihnan irti ja pyörittää hihnapyörästä käsin. Jos akselista ei jaksa pyörittää, niin jokin paikka jumittaa.

Tällöin ensimmäiseksi kannattaa löysätä hieman kaikkia taemman kohlinakselin laakeripukkien kiinnityspultteja ja pyörittää akselia uudelleen. Jos taakka kevenee, niin kohlinten ajoitukset säätyvät laakeripukkien isoissa rei’issä kohdalleen. Tämän jälkeen kiristetään pukit ja kokeillaan muuttuiko tilanne. Jos pyöriminen edelleen kovasti vastustaa, niin on syytä epäillä jonkin laakerin jumittamista.

Seulaston silmämääräinen tarkkailu taskulampun kanssa antaa hyvän yleiskuvan. Säätöseulojen vipujen tulee liikkua hyvin, ja seulojen on oltava ehjät. Seulaston heilutuksen voima välittyy tankojen välityksellä epäkeskoakselilta seulan runko-osille. Välitystankojen päissä olevat puslat saattavat iän myötä rikkoontua – näissäkään ei havaittu ongelmia vääntöraudalla heiluttelemalla. Puimurin koneistossa on paljon liikkuvia osia ja paljon mekaanisen vian mahdollisuuksia.

Puimureissa hyvin monen toimilaitteen voima välitetään hihnoin. Hihnoja pidetään herkästi vaurioituvina osina. Jutun kohteena olevaan koneeseen ei ole vaihdettu yhtään hihnaa, eikä tarkemmallakaan syynillä havaittu syytä vaihtaa vielä tässäkään vaiheessa. Kunnossa olevat akseleiden laakeroinnit, paikoillaan pysyneet suojapellit, kunnolliset hihnapyörät oikeilla linjauksilla ja kireydellä antavat hihnoille pitkän käyttöiän.

Voimansiirtohihnoja puimureissa on paljon. Tärkeimpien hihnojen kireyden indikaattorina käytetään kiinteää peltisuikaletta. Näin hihnojen kireydet on hyvä tarkastaa vaikka päivittäin pelkällä silmäilyllä. Kaikki hihnojen kiristysohjeet löytyvät ohjekirjasta. Kuva: Eino Kuhmonen

Jos ei tapahdu mekaanisia hajoamisia, niin luultavasti tulevaisuudessa hihnojen vaihto tulee ajankohtaiseksi silloin, kun hihnojen kumi alkaa pykiä ikääntymisen myötä.

Puintikauden alettua viljelijä kertoi puimuriin tulleen ensimmäisen hihnaan kohdistuneen ongelman. Puintikelan kierrosnopeuden säädössä käytettävä variaattorin hihna oli luistanut hernettä puitaessa. Luultavasti luistaminen johtui alhaisemmasta kelan kierrosnopeudesta, kuin mitä on aiemmin koskaan käytetty. Hihna on saattanut olla likaantuneella tai jopa vielä maalissa olevalla kohdalla variaattoripyörällä. Hetken luistamisen jälkeen hihna oli kyllä pitänyt loppukauden.

Puimurin pohjalla on poikittaisessa suunnassa rajaiskierron ruuvi ja viljaelevaattorin ruuvi. Ruuvien kunto selviää helposti kiintoavaimella naputtelemalla ruuvin lehtiä. Jos naputtelun ääni ei ole puhdas, on ruuvin lehti jostain irronnut. Jutun koneessa ei ongelmaa löytynyt. Elevaattorin kuljettimien ketjun kireyden ohjeet on kerrottu ohjekirjassa. Kuljetinketjuja kiristettiin vähän, ja puintikoneistoa pyörittämällä tarkistusluukusta todettiin ketjujen olevan vielä hyvässä kunnossa.

Elevaattorien ketjut käytiin läpi, mutta mainittavia vaurioita ei löytynyt, joten muutoksia ei kiristämisen lisäksi tehty. Kuljetinketjun lapuissa näkyy, että välissä on joskus ollut muutakin kuin viljaa. Ilmeisesti tässä tapauksessa pikalukosta irronnut pohjaluukku. Kuva: Eino Kuhmonen

Pienet jyrsijät ovat monen puimurin riesa. Hiirten tehdessä pesänsä puimuriin, ovat sähköjohdot ja kopin pehmusteet kovalla koetuksella. Viitteitä jyrsijöiden oleskelusta ei tällä kertaa löytynyt. Koneen anturointia tarkasteltiin myös, mutta mitään poikkeavaa ei löytynyt.

Sähköjohdot ja pehmustemateriaalit ovat pienille jyrsijöille herkkua – varsinkin puimureissa, joista aina löytyy lisämausteeksi viljan jäämiä. Tämä kone on välttynyt hyvin jyrsijöiden tuholta ja anturoinnitkin näyttivät toimivan. Kuva: Eino Kuhmonen

Leikkuupöydällä edellisenä puintikautena pyörinyt juurakko oli katkaissut siirtoruuvissa olevan sormen. Sormi vaihdettiin, ja samalla tutkittiin muidenkin sormien sekä käyttömekanismin toiminta. Teräruodon vaihtamista mietittiin, mutta sen kunto vaikutti kuitenkin sen verran hyvältä, että tuo korjaus jätettiin tulevaisuuteen.

Huollon yhteydessä on hyvä tarvittaessa vaihtaa myös vaurioituneet osat. Edelliskauden leikkuupöydällä pyörineen juurakon katkaisema ”sormi” vaihdettiin ja samalla tarkasteltiin sormien käyttöakseleiden kunto. Kuva: Eino Kuhmonen

Kopin siivoaminen, raitisilmasuodattimien vaihto, ilmastoinnin toiminnan varmistaminen ja koneen testaus ennen puintikauden alkua ovat tärkeimpiä asioita koneen huollossa. Kun kone ja kuljettaja voivat hyvin, on työ sujuvaa ja jopa hauskaa.

Teksti ja kuvat Eino Kuhmonen

Kokonaisvaltaiseen huoltoon kuuluu myös kopin siivoaminen ja raitisilmasuodattimien vaihto, sekä muun muassa ilmastointilaitteen toiminnan tarkistaminen. Hyvin jaksava kuljettaja jaksaa pitää myös koneen kunnossa. Kuva: Eino Kuhmonen