Katkeaviin sähköihin on vuosien varrella totuttu, joten niihin osataan varautua. Omamoottorisia aggregaatteja pitää myös koekäyttää säännöllisesti. Osa aggregaateista on lämpimissä sisätiloissa, jolloin käynnistysvarmuus on hyvä kylmälläkin ilmalla.
Jos kotieläinrakennuksen vesihuolto on kiinni kunnallisessa järjestelmässä, sopimus kieltää liittymisen omalla kaivolla tai välisäiliöstä ilman järjestelyä, joka varmistaa veden kulkemisen vain oikeaan suuntaan.
Vesivaunulla, joka on desinfioitu säännöllisesti, voidaan vettä ajaa myös juomavesijärjestelmään. Myös vanhat maitoautot ja niiden perävaunut tai irtonaiset säiliöt voivat olla toimivia. Vaunua pitää myös tankata, jolloin käytössä pitäisi olla puskurisäiliö. Jos vesi loppuu useasta paikasta, puskurisäiliöiden merkitys korostuu.
Lypsyrobotti toimii ilman yhteyttä verkkoon, mutta päivitykset tehdään verkon yli ja ammattilaiset pääsevät netin kautta etsimään vikaa, jos lypsyrobotti ei toimi. Jos verkkoyhteys on poikki, hälytykset toimintahäiriöistä eivät välity tilan väelle. Verkkoyhteys tarvitaan kuitenkin jossain vaiheessa, jollei joku päivystä navetalla koko ajan.
Lypsykarjatiloilla maito pitää hakea parin päivän välein säiliöstä pois. Katkoksia kuljetus- ja jalostusketjuun ei saa tulla.
Etenkin kotieläintaloudet ovat hankalassa välikädessä, jos poikkeusolot pitkittyvät. Kotieläintilat ovat riippuvaisia toimivasta vesihuollosta. Lypsylehmä juo vettä noin 100 litraa päivässä. Kuumana päivänä vettä tarvitaan jopa 200 litraa.
Juotava vesi ei tarvitse olla paineistettua, mutta lypsyrobotti edellyttää toimiakseen oikean paineen, noin 3,5-4 baria. Painevesi voidaan järjestää vesijohtoverkoston sijaan hätätilanteessa erillisestä säiliöstä, jolloin paineistus hoidetaan pikkupumpulla.
Säiliötä pitää täyttää säännöllisesti, jotta lypsyrobotti pysyy toiminnassa. Jos poikkeukselliseen vesijärjestelyyn joudutaan talvella, pitää huolehtia, ettei vesi pääse jäätymään. Ylimääräisiä lämpimiä tiloja nykynavetoissa ei ole juuri varattu.
Valvontaeläinlääkäri Veera Hovila huolehtii osaltaan, että uuden eläinsuojelulain sääntöjä noudatetaan. Eläinsuojelulain perusteella myös poikkeustilanteisiin pitää varautua. Kotieläintilalla pitää olla mahdollisuus ylläpitää tuotantoeläinten hyvinvointia. Myös lemmikkieläinten hyvinvoinnista on huolehdittava. Kotieläintilalla on oltava varajärjestelmä poikkeustilanteiden varalle.
Eläinsuojelulaki sisältää vaatimuksen eläinten jatkuvasta veden saannista, koska se on tärkeä osa hyvinvointia. Vastuu eläinten hyvinvoinnista on ensisijaisesti kotieläinten pitäjällä. Useimmiten käytössä on oma kaivo tai useampia. Kotieläintilalla voi olla myös vesiliittymä osuuskunnan tai kunnalliseen vesijärjestelmään. Vaikka vesihuoltolaitoksilla on velvollisuus varautua, se ei poista eläintenpitäjän vastuuta. Tämän pitäisi kannustaa miettimään varajärjestelmiä.
