Lähes 30 vuotta töitä samalla Valmetilla – omistajan kokemukset ja korjausvinkit

Rauno Muurinen on omistanut 1997 vuosimallin Valmet 6200 -traktorin uudesta asti. Kuva: Heikki Haapakoski

• Kokemuksia Valmet 6200 -traktorista yhtäjaksoisesti vuodesta 1997. Ajotunteja lähes 7 000.
• Traktori on ollut luotettava, mutta käyttövuosien myötä siihen on kohdistunut sekä tyypillisiä että vaativampia huoltoja ja korjauksia.
• 6000-sarjassa vakavia vaurioita esiintyy harvoin, kunhan huolto on tehty oikea-aikaisesti.

Rauno Muurisen traktorikokemukset alkavat jo tehtaan valmistuslinjalta. ”Menin tehtaalle traktoria hakemaan vuonna 1997. Näin traktorin valmistuslinjalla – vaihdelaatikko ja tankki olivat paikoillaan, mutta moottori oli vielä irti. Seurasin myös toisen samanlaisen kokoonpanoa. Yön aikana he kokosivat tämän valmiiksi”, Rauno kertoo.

Käyttöaste uudessa traktorissa oli korkea erityisesti lingon kanssa tehtyjen lumenauraustöiden vuoksi. Nykyään talvella traktoria käytetään lähinnä puiden ajoon ja oman pihan auraukseen. Sulan maan aikaan sillä tehdään peltotöitä ja viljanviljelyä. ”Kyntötöissä ajan niin suurella vaihteella kuin se vain jaksaa kulkea 1 600 kierroksella. Aikaa on rajallisesti, joten on pakko olla nopea. Ennen Case 4230:llä kyntö kesti pari päivää yhtä peltolohkoa kohden, mutta tällä saman työn tekee päivässä”, Rauno arvioi.

Katso Valmet 6200 -traktorin tekniset tiedot Konedatasta

”Suunnanvaihtajavaihteiston ansiosta turhaa odottelua ei tule peruutteluissa. Casen nostolaite toimi vivulla, mikä oli paljon hitaampi kuin tämä sähkökäyttöinen – nosto ja lasku tapahtuvat napista painamalla. Caseen verrattuna hytti on paljon hiljaisempi. Kun joutuu kiireellä tekemään, kalusto joutuu välillä vähän liian koville. Jos ottaisi isomman traktorin, pitäisi myös hankkia isompi aura. Kummeneeko se siitä enää?” Muurinen pohtii.

Traktoria käytetään maataloustöissä. Tässä käynnissä kesantomurskaus. Rauno on ollut tyytyväinen traktorin nopeisiin toimintoihin, jotka jouduttavat töitä; nostolaite saa kehuja. Kuva: Heikki Haapakoski

Kytkintä joutuu hänen mukaansa polkemaan paljon, ja nappikytkin olisikin ollut mahdollinen vaihtoehto, mutta jäi aikanaan hankkimatta, mikä on jäänyt harmittamaan. Alkuperäisessä laitteessa ei ollut nostolaitteen pakkolaskunappia, mutta sille oli varaus – Muurinen asensi sellaisen ja johdotti sen itse jälkikäteen. Ratkaisu on osoittautunut toimivaksi. Nostolaitteissa ei tuolloin ollut kelluntaominaisuutta, eikä se siten vaimenna työkoneen aiheuttamia iskuja kuoppaisella tiellä. Uudempiin malleihin tämä tuli myöhemmin.

Pilaripakoputki olisi myös ollut hyödyllinen: ”Ei pakoputki silloin hohkaisi näkökentässä, kun laittaa työvalot päälle.” Penkki on vaihdettu parempaan ilmapenkkiin, jonka pumppu toimii 24 voltin moottorilla – hidas, mutta toimiva. Ajomukavuus parani huomattavasti ilmapenkin myötä.

Ohjaamo on pysynyt siistinä lähes kolmenkymmenen vuoden iästä huolimatta. Penkin Rauno on vaihtanut parempaan ilmajousitettuun. Kuva: Heikki Haapakoski

Ensimmäisiä remontteja oli vaihdekepin nuppi, joka meni poikki. Vuonna 2012, kylvötöiden aikaan, traktori sammui kesken ajon tielle. Aluksi epäily kohdistui siirtopumppuun, joka vaihdettiin ja osoittautuikin vialliseksi. Polttoainetta tuli syöttöpumpulle, mutta traktori ei käynnistynyt. Ilmausta yritettiin useaan otteeseen ilman tulosta. Lopulta huoltomies arvioi polttoaineen jakajatyyppisen syöttöpumpun olevan viallinen ja vaihtoi uuden isommasta traktorimallista.

Uudella Stanadyne DP4 -pumpulla kone toimi, ja voimaa tuli hieman lisää. Myöhemmin Muurinen pohti, voisiko ongelma liittyä siihen, että kylvöjä tehtiin kovalla helteellä ja käytössä oli talvilaatuista polttoainetta, joka saattoi voidella huonommin kuumalla kelillä. Syöttöpumppuongelmia ei sen jälkeen ole ollut.

Moottoriin vaihtui syöttöpumppu entisen hajottua kesken ajon. Vikaa haettiin pitkään. Kuva: Heikki Haapakoski

Uusi pumppu on isommasta moottorityypistä, mutta toimii hyvin. Kuva: Heikki Haapakoski

Koneen vanhetessa remonttien määrä on kasvanut vähitellen. Lämmityslaitteen puhallin jouduttiin vaihtamaan katon kautta, ja myös lasinpyyhkijän moottori on vaihdettu. Sittemmin on ilmennyt vika, jossa käynnistyksen jälkeen mittari nousee punaiselle ja laskee pian normaaliksi. Kannentiivistettä epäiltiin syylliseksi, ja Muurinen vaihtoi tiivisteen, mutta vanhassa ei näkynyt mitään vikaa, eikä ongelma poistunut. Myös termostaatti on vaihdettu tästä syystä.

Kerran etupää tunkattiin ylös etuakselin keinunivelen rasvausta varten. Eturengasta liikuteltaessa havaittiin, että etuakselissa oli väljyyttä. Aluksi epäiltiin, että puslat olisivat hajonneet. Purkamisen ja tarkastuksen jälkeen todettiin, että kulumaa oli vain vähän. Pienikin välys tuntuu etuakselin päässä selkeästi, ja pieniä välyksiä saa ollakin. Uusilla puslilla välykset kuitenkin vähenivät, eli remontti ei ollut turha. Olkatapeissa ei ole tehtaalta toimitettuna rasvanippoja; nippojen lisääminen pidentäisi niiden käyttöikää. Raidetangon pää on vaihdettu kerran, ja renkaiden kuluminen on luonnollista käytössä. Takalasi on jouduttu vaihtamaan, kun niittokoneesta lensi kivi. Vetovarsien alapäähän on myös alkanut ilmaantua väljyyttä.

Viimeisin vika liittyy etukuormaajaan, ja se on vielä selvityksessä. Kun kuormaajaa nostetaan hitaasti, se toimii, mutta nopeassa nostossa ylipaineventtiili avautuu. Laskeutuminen toimii normaalisti. Hydrauliikkakaavion perusteella syynä voisi olla tukos, mahdollisesti pikaliittimen rikkoutunut jousi, jonka vuoksi öljy pääsee pikaliittimen läpi vain vähän.

Hydrauliikkaöljyssä on esiintynyt vaahtoa, paine nousee hitaasti eikä tuotto riitä ulkopuoliselle hydrauliikalle. Vaihdelaatikosta on löytynyt O-renkaan palasia, ja epäily on, että imusiivilän vieressä oleva paineventtiilin O-rengas on rikki ja päästää ilmaa lävitse. Tarkempi tutkiminen on vielä tekemättä.

Muurisen traktorissa tunteja on mittarissa tällä hetkellä noin 7 000. Matkan varrella on ollut pienempää ja isompaa remonttia. Kuva: Heikki Haapakoski

Kytkinremontti on tulossa ajankohtaiseksi kytkintuntuman perusteella. Kytkin- ja jarrunesteiden säännöllinen vaihto ehkäisisi ongelmia, mutta vaihtoja ei ole tehty säännöllisesti. Kun kytkimen pääsylinteri vioittui, kytkinpoljin meni välillä kokonaan pohjaan – kytkinsylinterin vaihto auttoi. Myös jarruissa on esiintynyt samanlaista vikaa. Muurisen mukaan jarru- ja kytkinnesteiden sekä jäähdytinnesteen vaihdot ajoissa ovat edullista huoltoa. Muuten traktoria on huollettu huolto-ohjelman mukaisesti.