Näin pitkään seissyt traktori herätettiin taas käyntiin – ensimmäinen käynnistys tauon jälkeen on syytä tehdä varoen

Ford 4000 -traktorille tuli käyttöä kevättalvella muutamaksi päiväksi, ja se oli saatava seisonnan jälkeen takaisin työkuntoon. Kuva: Jussi Laukkanen

• Varmista ensimmäiseksi, että moottorissa ja voimansiirrossa on nesteet ja öljyt tallella.
• Selvitä vaihteiden, kytkimen ja pysäyttimen toiminta ennen käynnistysyritystä.
• Traktorin käynnistäminen oikosulkemalla startin solenoidin navat koneen vieressä seisoen on riski sitä suorittavalle, mikäli traktori lähtee liikkeelle.

Polttomoottorin käynnistäminen useamman kuukauden seisonnan jälkeen kuluttaa moottoria parhaassakin tapauksessa enemmän kuin kymmenien tuntien normaali käyttö. Sama koskee voimansiirrossa kaikkia niitä osia, joiden voitelu perustuu osien liikkeen tai voitelupumpun nostamaan öljyyn.

Syy on ajan myötä tapahtuva öljykalvon poistuminen liikkuvien osien välistä. Tätä ilmenee sekä moottoreissa että voimansiirrossa. Moottoreissa sylinterien seinämät ovat suurimmassa vaarassa männänrenkaiden lähtiessä liikkeelle.

Ford pesun ja moottoripeltien irrottamisen jälkeen. Kuva: Koneviesti

Useat valmistajat ovat selvittäneet käyttämättömyyden vaikutusta muun muassa autoihin. Ford päätyi aikoinaan havaintoon, että auto pitäisi käynnistää kahden viikon välein ja sitä pitäisi liikuttaa muutama metri, jotta seisonnasta ei aiheutuisi kasvanutta kulumista.

Käytännössä erityisesti kausittain käytettävät koneet joutuvat odottamaan käyttämättöminä useita kuukausia. Kun konetta tarvitaan, ei käyttöönoton aloittaminen moottorin käynnistämisellä ole järkevin tapa. Mitä pidempi seisonta-aika on ollut, sitä huolellisemmin käyttöönottoa pitäisi valmistella.

Moottorin valmistuspäivän koodi on moottorin etupäässä ylemmän kiinnityspultin kohdalla nuolen osoittamassa paikassa. Tässä tapauksessa merkintä jää piiloon lohkolämmittimen taakse. Moottorin valmistusnumero on keskellä lohkon alareunassa. Vasen nuoli osoittaa kohtaa, jonne vaihteiston valmistuspäivän koodi on merkitty. Sen edessä on ohjaamon kiinnitysrauta. Kuva: Jussi Laukkanen

Jokaisen koneen käyttöohjekirjassa on perinteisesti lueteltu päivittäiset tarkastukset, jotka pitäisi tietysti tehdä aina ennen päivän ensimmäistä käynnistystä. Näin ei oikeassa elämässä yleensä tapahdu, mutta lista kannattaisi käydä läpi ainakin silloin, kun kone on ollut käyttämättä vähintään kuukauden.

Kun käynnistettävänä on kone, joka on seissyt pari vuotta tai kauemmin, on viisasta aloittaa käynnistysprosessi perusteellisella tarkastuksella, joka tietysti sisältää kaikki nuo ohjekirjassa mainitut kohteet, mutta lisäksi tulee myös muutama työ määräaikaishuoltolistalta. Pitkä seisonta-aika edellyttää nesteiden vaihtoja. Samalla on varauduttava nestevuotoihin, juuttuneisiin jarruihin ja yllättäviin vikoihin.

Kun ensin on tarkastettu kriittiset toiminnot, voi käynnistystä yrittää. Moottorin kannalta paras tapa on pyörittää sitä ensin startilla 10 sekunnin ajan niin, ettei se käynnisty. Tämä on helppoa vanhemmissa koneissa, joissa pysäyttimen saa päälle nupista vetämällä. Jos ruiskutuspumpussa on sähköinen polttoaineensyötön solenoidi, riittää useissa tapauksissa solenoidin johtimen irrottaminen.

Ensimmäisen pyörityksen jälkeen odota pari minuuttia ja toista 10 sekunnin pyöritys startilla. Tämän pitäisi riittää antamaan moottorin tärkeimmille osille tarpeellinen voitelu.

Esimerkkikohteena olevaan Fordiin oli edellinen huolto tehty yli kolme vuotta sitten. Sen jälkeen traktori on seissyt suurimman osan ajasta ulkona ilman suojaa sateelta ja lumelta.

Ulkosäilytys kerryttää tavallisesti kondenssivettä polttoaineen joukkoon, mikä aiheuttaisi talvikäytössä hyvin helposti ongelmia. Siksi polttoainesäiliö tyhjennettiin ennen käynnistystä kokonaan ja täytettiin uudella polttoaineella. Samalla oli mahdollisuus tarkastaa, ettei säiliön pohjalle ole kertynyt likaa.

Traktoriin oli ennen käynnistystä hankittava myös uusi akku, sillä vanha akku pyöritti starttia latauksesta huolimatta vain vaivalloisesti. Renkaiden kunto oli myönteinen havainto, sillä jokaisessa oli edelleen ilmaa eikä liian pahoja halkeamia näkynyt.

Seuraavilla sivuilla on kuvallinen tarina tälle traktorille tehdyistä toimenpiteistä, jotta se olisi käytettävissä kevättalven polttopuutöissä. Suurin osa toimenpiteistä on samoja lähes kaikissa tämän ikäpolven traktoreissa valmistajasta ja mallista riippumatta.

Ford 4000-sarjan moottori eroaa ruiskutuspumpun osalta aikaisemmista Fordson-moottoreista sekä 5000-sarjasta. Ford 4000 -sarjan moottorin ruiskutuspumppu on jakajatyyppiä. Sen vuoksi siinä ei esimerkiksi ole pakkosyötön nuppia, mikä helpottaisi pakkaskäynnistystä.

Toisaalta jakajapumppu jättää pois yhden tarkistus- ja huoltokohteen: siinä ei ole omaa öljytilaa eikä öljypinnan tarkistusta ja öljynvaihtoa tarvitse tehdä. Sen sijaan useimmissa 1960-luvun alkupuolella ja sitä ennen suunnitelluissa rivipumpuilla varustetuissa dieselmoottoreissa ruiskutuspumpulla on oma öljytila, jossa öljy voitelee pumpun nokka-akselia ja laakereita.

Tyypillisesti vanhemmiten polttoainetta pääsee vuotamaan elementtien ohi tähän öljytilaan huonontaen öljyn voitelukykyä. Pumpun öljynvaihtoa ei siis pidä jättää tekemättä ainakaan ikääntyneissä koneissa.

Kylmäkäynnistyksen helpottamiseksi oli Fordin 4000 -sarjan traktoreihin mahdollista hankkia lisävarusteena Thermostart-laite. Sellainen oli asennettu myös esimerkkitraktoriimme. Laite käsittää imusarjan etuosaan asennetun sähkövastuksen ja polttoaineenannostelusuuttimen. Asennuskohta tulee näkyville, kun akkuteline käännetään sivulle.

Laitteen toimintaperiaate on yksinkertainen: virta-avaimen kääntäminen vastapäivään saa vastuksen kuumenemaan ja samalla aukeaa venttiili, joka laskee pienen määrän ruiskutussuuttimien vuotolinjasta peräisin olevaa polttoainetta vastuselementille.

Syttyneen polttoaineen kuumentama ilma imeytyy startatessa sylintereihin ja helpottaa käynnistymistä. Jutussa esiteltyyn Fordiin on myöhemmin asennettu verkkovirtatoiminen jäähdytysvedenlämmitin, joka testattaessa osoitti toimivuutensa, joten Thermostartin toimivuudella ei ollut käytännön merkitystä.

Ford 4000 -sarjan kohdalla erityinen huolenaihe on sylinteriputkien syöpyminen. Tämä aiheutuu moottorin sylintereiden paineiskuista työtahdin aikana ja sitä edesauttaa kyseisen moottorin rakenne. Jokaista paineiskua seuraa suhteellisen ohuen sylinteriputken lähes olematon laajeneminen ja sitä seuraava äkkinäinen kutistuminen. Jälkimmäinen aiheuttaa hetkellisen alipaineen seinämän pinnassa vesitilan puolella.

Mikäli jäähdytysneste ei ole oikeantyyppistä tai hyvälaatuista, voi alipaine johtaa kavitaatioon, joka irrottaa metallia putken seinämästä. Siksi jäähdytysnesteen uusiminen joka toinen vuosi on ehdottoman tärkeää niissä moottoreissa, jotka ovat alttiita kavitaatiosyöpymille.

Jos jäähdytysnesteen vajentumaa havaitaan ilman että koneen ulkopuolella näkyisi vuotomerkkejä, on seuraavaksi katsottava moottorin öljytikusta, onko öljyn pinta noussut epänormaalisti.

Jos jäähdytysnestettä löytyy öljytilasta, on mahdollista, että se vuotaa sylinterinseinämän läpi. Asian varmistamiseksi pitää irrottaa öljypohja ja sen jälkeen moottoria pyöritetään vaiheittain niin, että jokainen mäntä käy yläkuolokohdassaan.

Tavallisesti vuotokohdan voi nähdä männän ollessa ylhäällä. Vuodon esille saaminen vaatii usein, että nestetilan painetta nostetaan 0,5 bar paineeseen. Vuoto voi tässä moottorimallissa johtua myös sylinterikannen pakkasproppujen vuotamisesta.

Ford tarvitsi uuden akun, sillä seisonta-aika oli vienyt entisestä akusta voimat. Ladattaessa näytti laturin mittari akun tulleen täyteen, mutta siitä huolimatta virtaa ei riittänyt antamaan käynnistinmoottorille tarpeellisia kierroksia. Kuva: Jussi Laukkanen

Vanhan jäähdytysnesteen valuttamiseksi on jäähdyttäjän alareunassa sekä vasemmalla puolella lohkon kyljessä poistohana. Hanan paikalla oli nyt lohkolämmittimen letku, joten neste oli valutettava letku irrottamalla. Kuva: Jussi Laukkanen

Ylävesiletkun liitoskohdassa näkyi jälkiä, jotka kertoivat nesteen vuotamisesta. Syynä oli metallin syöpyminen letkun alla. Korjaustoimenpiteeksi riitti letkun kiinnityskohdan hiominen hiekkapaperilla. Kuva: Jussi Laukkanen

Moottoriöljyä vaihdettaessa kiinnitettiin erityistä huomiota vanhaan öljyyn. Astia, johon öljy oli laskettu, tyhjennettiin varovasti ja samalla tarkkailtiin, näkyykö astian pohjalla jäähdytysnestettä. Onneksi mitään ei näkynyt. Kuva: Jussi Laukkanen

Suodattimen pohjamaljasta kaadettiin vanhat öljyt pois ja lisättiin tuoretta moottoriöljyä. Öljynvaihto pitäisi käyttöohjeen mukaan tehdä 10 tunnin välein. Ilmansuodattimen teräsvillasta muodostuva suodatuselementti pestiin käyttöohjekirjan ohjeiden mukaan polttoöljyssä ja valutettiin kuivaksi. Kuva: Jussi Laukkanen

Tonnisarjassa sekä moottorin öljynsuodatin että polttoaineensuodatin vaihtuivat patruunatyyppisiksi. Useissa 1960-luvun lopun brittitraktoreissa on hinnaltaan edullinen C.A.V 296 -tyyppinen polttoaineensuodatin. Sen vaihtaminen on helppoa.  Kuva: Jussi Laukkanen

Kokemus on opettanut, että jakajapumpulliset Fordit vaativat kaikkien ruiskutusputkien löysäämisen, jotta järjestelmään jäänyt ilma poistuisi kokonaan ja moottori lähtisi käyntiin. Putkien ylempää mutteria kierretään noin kierroksen verran auki. Kuva: Jussi Laukkanen

Varsinkin silloin, kun traktori on ollut pitkään ulkovarastoinnissa, on järkevää vaihtaa voimansiirron öljyt. Suhteellisen pieni määrä vettä riittää pilaamaan öljyn ominaisuudet. Tässä tapauksessa uutta öljyä menee vaihdelaatikkoon 12,5 litraa ja perään 30,7 litraa. Kuva: Jussi Laukkanen

Ford 4000 -sarjan vaihdelaatikon korkissa ei ole mittatikkua. Kun öljytason tulppaa ei tässä traktorissa pystynyt avaamaan, tehtiin korkeustason tarkastus puukepillä, johon oli merkitty viivoilla täyttökorkin ja korkeustason tulpan välinen matka. Kuva: Jussi Laukkanen

Kummankin jarrupolkimen pitäisi olla samalla tasolla jarrujen kytkeytyessä. Tämä ei toteutunut lähellekään. Vasen poljin painui astinlautaan saakka. Huolto-ohjeen mukaan sopiva polkimen vapaaliike on 38 mm. Kuva: Jussi Laukkanen

Jos polkimet painuvat liian syvälle, säätö tapahtuu kiertämällä polkimilta tulevien tankojen päissä olevia haarukoita (1), niin että tankojen pituus lyhenee. Ensimmäiseksi on löysättävä lukitusmutterit (2) ja irrotettava haarukoiden tapit. Kuva: Valmistaja

Traktorin huono ohjattavuus oli ennestään tiedossa. Etuakselin pyöränlaakerit testattiin tukemalla akseli pukkien päälle. Toisen pyörän laakerit olivat vaihtokunnossa. Pääsyylliseksi havaittiin ohjaussimpukka, josta aiheutui rattiin neljänneskierroksen klappi. Kuva: Jussi Laukkanen

Kylmäkäynnistyksen helpottamiseksi sai Fordeihin lisävarusteena Thermostart-laitteen. Se tulee näkyville, kun akkuteline käännetään sivulle. Imusarjassa on sähkövastus, jonka luokse johtaa putki polttoainesäiliön edessä olevasta keräimestä. Kuumentuneelle vastukselle ruiskautetaan käynnistettäessä pieni määrä polttoainetta, joka on lähtöisin ruiskutussuuttimien ylivuotolinjasta.  Kuva: Jussi Laukkanen

Kylmäkäynnistyksen helpottamiseksi sai Fordeihin lisävarusteena Thermostart-laitteen. Se tulee näkyville, kun akkuteline käännetään sivulle. Imusarjassa on sähkövastus, jonka luokse johtaa putki polttoainesäiliön edessä olevasta keräimestä. Kuumentuneelle vastukselle ruiskautetaan käynnistettäessä pieni määrä polttoainetta, joka on lähtöisin ruiskutussuuttimien ylivuotolinjasta.  Kuva: Jussi Laukkanen

Kun moottori saatiin käyntiin, seurattiin öljynpainevaloa sekä lämpömittarin osoitinta tarkasti 10 minuutin ajan moottorin käydessä tyhjäkäyntiä. Samalla kuunneltiin käyntiääntä ja tarkkailtiin mahdollisia vuotoja. Öljynpainevalo sammui, kuten pitikin. Kuva: Jussi Laukkanen

Periaatteessa Fordissa edettiin ohjekirjassa esitetyn huolto-ohjelman mukaisesti. Kaikkia havaittuja vikoja ei lähdetty korjaamaan, mutta lähes kaikki huolto-ohjelmaan merkityt asiat tarkastettiin. Pääpaino oli sillä ajatuksella, että traktori saadaan sellaiseen kuntoon, että siihen ei käytön seurauksena tule mitään lisävaurioita, jotka voisi välttää tarkastuksilla tai nesteiden vaihdoilla.

Korjaamatta jäi muun muassa täysin lopuillaan oleva ohjaussimpukka sekä toisen puolen etupyörän laakerit. Korjausta ei nähty tarpeellisena juuri nyt, koska traktorilla ei oltu lähdössä liikenteeseen, vaan sitä oli tarkoitus käyttää voimakoneena pihapiirissä.

Sähkölaitteissa havaittiin useita vikoja. Muun muassa lataus ei toiminut, joten sähkölaitteet oli laitettava kuntoon välittömästi. Mutta sähkökorjausten selostaminen on oma tarinansa.